Orto Botanico di Roma

Rooman kasvitieteellinen puutarha on rauhallinen keidas vilkkaan
kaupungin keskellä. Suurimman vaikutuksen tekivät bambumetsiköt.

Luotettavia kevätkukkijoita

Kevätkello eli lumipisara (Leucojum vernum), kukkii meillä

huhti-toukokuussa. Kevätkello menestyy parhaiten kosteahkossa 

savimaassa puolivarjossa, se leviää hissukseen sivusipuleista. 

Enemmän tietoa kevätkellosta täältä.

Idänsinililja (Scilla siberica).

Sen taipumus villiintymiseen tekee siitä oivallisen kukkijan laajoille 

puistoalueille ja luonnonmukaiseen puutarhaan missä se saa levitä 

vapaasti muodostaen laajoja sinisiä mattoja. 

Valkokukkainen Scilla siberica ’Alba’ ei ole yhtä hanakka leviämään. 

Idänsinililja viihtyy sekä auringossa että varjossa mutta ei aivan
kuivassa kasvupaikassa.

Parvitulppaani, Tulipa tarda on vaatimaton, pitkäikäinen ja 

uskollisesti toukokuussa kukkiva tulppaani. Viihtyessään se leviää 

tiiviiksi matoiksi siementämällä. Lehdistöllä on oma arvonsa keväi-
sessä puutarhassa sillä se on rehevä ja kauniin raikkaan vihreä.

Aasialaisia vaikutteita

MAGNOLIAT

Olen huomannut että vanhat kevätkuvat ovat oiva apu kevään kaipuuseen. Tässä tarhamagnolia (Magnolia x loebneri) täydessä kukinnassa huhtikuun puolessa välissä Etelä-Ruotsissa.

Tähtimagnolia (Magnolia stellata)

Istutin omaan puutarhaani ensimmäiset magnoliat viime keväänä. Valitsin pensasmaisen tähtimagnolian (Magnolia stellata 'Royal Star') ja japaninmagnolian (Magnolia kobus), sillä niiden talvenkestävyydestä on hyviä kokemuksia.

Paras istutusaika magnolioille on keväällä, maan lämmettyä. Kasvupaikka tulee valita huolella. Kasvupaiakan tulisi olla suojaisa, lämmin mutta ei paahteinen ja kasvualustan runsasravinteinen ja mielellään hiukan hapan. Magnoliat eivät siedä kuivumista eivätkä seisovaa vettä. Juuristoa pitää käsitellä istutuksen yhteydessä varoen.

Tässä tähtimagnoliani (Magnolia stellata 'Royal Star') ainut kukka viime keväältä. Pensas teki useita nuppuja syksyllä, joten odotan jännityksellä tämän kevään kukintaa.